Loppiaisena 2012 kolme lisäesitystä!

Meillä on ilo ilmoittaa, että kolme Hymyilevät kädet -lisäesitystä on nyt tulevana viikonloppuna. Loppiaisena 2012. Esitykset ovat torstaina 5, perjantaina 6 ja lauantaina 7.1. klo 19.00 Tanssiteatteri Hurjaruutissa Helsingin kulttuurikeskus Kaapelitehtaalla. 

Persialaisen runoilijan Said Ibn Dschûdin tarinassa runoilija eräänä päivänä kadulla kävellessään kuulee naisen äänen ja näkee ainoastaan hänen kätensä. Tällöin runoilija rakastuu naiseen palavasti, vaikkei koskaan näe häntä kokonaisena.

Hymyilevät kädet on esitys kaukaisesta rakkaudesta, haaveista ja saavuttamattomista unelmista, mutta myös yksinäisyyden ja kohtaamisen todellisuudesta. Esityksen aikajana ulottuu unelmien, historian ja tarinoiden ajasta tähän aikaan ja todellisuuteen.

Kesto n. 1h

Liput 12 e / 8 e

Varaukset ja lisätiedot: maijakarhunen@yahoo.com, 0400 728 262

Tervetuloa!

Hymyileviä käsiä toivotaan lisää

Toimittaja Risto Kolanen Lauttasaari-lehdestä toivoo, että Hymyilevien käsien esitystä näkisi vielä jossain. Hänen toiveensa ehkä toteutuu joulukuussa. Tarkoituksemme on esittää muutama lisänäytös. Tarkkaa ajankohtaa emme vielä tiedä. Seuratkaa blogia, ilmoittelemme täällä heti, kun asia varmistuu.

Kiitos Ristolle ja teille kaikille.
Hyvää ja aurinkoista kesää!

Toivoo

Hymyilevien käsien koko tiimi

Täysi katsomo

 Viimeinen ilta yllätti meidät. Jono ylettyi rappuun asti ja olimme hetken huolissamme mahtuvatko kaikki halukkaat sisään. Onneksi istumapaikat riittivät.

Jokainen esitys on ollut omanlaisensa. Tarinaan on tullut uusia sävyjä ja vivahteita. 

Marouf lausuu persiankielellä Ahmad Shamloon runon.
The Gap

To be borne
on the dark spear,
like the open birth of a wound.
To travel the unique exodus of opportunity

throughout

in chains

to burn on one's flame
to the very last spark,
on the flame of a reverence
found by the slaves
in the dust of the way,

thus

thus red and coquettish,

to bloom on the thorn-bush of blood

and thus tall and proud,

to pass through the scourge-field of degradation

and to reach the extreme of hatred …

Oh, whom am I speaking of?

The living with no reason we are

conscious to reason of their death they.

 Vielä kerran kiitos yleisöllemme. Otamme mielellämme vastaan teidän tunnelmianne, ajatuksia ja kritiikkiä näin jälkikäteenkin.

Vielä tänään kädet hymyilevät ja runoilija rakastuu

Lämmin päivä kääntyy iltaan. Vielä kerran kädet hymyilevät ja runoilija rakastuu. Kello 19 viimeinen esitys. 

Sunnuntain esitys

Maija oli ensi-illan jälkeen jaksanut vielä lähteä tanssimaan Maailma kylässä -klubille. Silti hän ja koko ryhmä olivat sunnuntaina taas innokkaan valmiita uuteen esitykseen. 

Lippuvarauksia oli tullut tasaiseen tahtiin ja rakkausrunoja Kaukaiselle Rakastetulle suorastaan tulvi. Kuten yläpalkista huomaatte, sinne on avattu runoille uusi sivu. Siitä niksauttamalla runoja pääsee lukemaan. Pyrimme keräämään sinne kaikki teidän hauskat, kauniit ja tunnelmalliset runonne. Emme heitä yhtäkään pois. Jokainen runo tullaan säästämään huolellisesti.

Mitä jos henkisyys on lepoa?
Mitä jos antautuminen on henkisyyttä?
... jos unelman eläminen on sille antautumista?
(Yleisöstä tullut rakkausruno Kaukaiselle Rakastetulle)

 

 

Toiset iloitsevat autuaina
elämän iloista ja nautinnoista;
minun iloni lähde
on murhe rakastetun tähden.

Háfez, miksi valitat eron murhetta?
Yhdessäolo kasvaa erosta,
valo nousee pimeydestä.

Háfez: Ruusuhuuto
- käännös Jaakko Hämeen-Anttila

 

Taiteilijaystävät, Rafael Wardi ja runoilija Mirkka Rekola.

Ihana ensi-ilta yleisö

Kiitos teille kaikille, jotka tulitte katsomaan esitystämme. Kiitos läsnäolosta, kiitos tunnelmasta, kiitos aplodeista. Kiitos rakkausrunoista kaukaiselle rakastetulle. Niitä tuli niin paljon, että kaikkia emme ehdi esityksessä lukea, mutta osan laitamme tänne.

Kummasta kädesta kannattaa katsoa?

Taiteilija maalaa unien maisemaa.

"Livet är teater. Vi människor spelar våra roller", säger Wardi.

– Jag har kommit in i en annan värld genom dessa människor.

Esityksen jälkeen yleisö on tervetullut lavalle
tutustumaan lähemmin teoksiin.

Pirkko Justander ja Rafael Wardi

Rafael Wardi keskustelemassa Annikki Tukiaisen ja hänen tyttärensä
tanssitaiteilija Mirja Tukiaisen kanssa.
Wardi tapaa mielellään yleisöä esityksen jälkeen.

Teidän hienoja runojanne kaukaiselle rakastetulle:

Tasankoja, tasankoja
viiltävä kaipaus
ja äkkiä horisontissa
kirsikan kukkia
_______________________________

Sydämeni riivatulle

Ajatukseni viipyilee
rintani kehdossa.
Sydämeni pamppailee raskaasti.

Kosketuksesta maksaisin 
runsat lunnasrahat.

Oi päästä minut otteestasi,
anna minun taas lentää lentoani,
omin siivin jatkaa matkaani.

Kaipauksella, Rakkaasi
_________________________________

Rakkaalleni, Rakkaudella Rakkaudesta

Me emme koskaan kohdanneet,
vaikka kuljimme toistemme ohi,
katsoimme toistemme läpi
joka päivä

-Toiveidemme sumentamin silmin
säteilimme tienpientareen kukille

Yksinäisyytemme yössä kaipasimme
ohikulkijoiden huulilta niitä 
kolme sanaa rakkaudesta.
_____________________________

Painan simpukan korvalleni
kuulen äänesi
lapsuuden leikkien 
ilakoivan äänen

Nuoruuden kuiskausten
hellän huokauksen

Kaukaa, rakastavasti
______________________________

Taidat olla aika kaukka
luokses lähen kuni haukka
_______________________________

Tule leikkimään minun kanssani!
Haluan kuulla iloisen naurusi,
haluan nähdä valon silmissäsi

Tule ajatusten siivellä
tule unteni maailmaan
anna minun kuulla sydämesi laulun!

Tule!
________________________________

Kaukaiselle Rakastetulle

Tapasin sinut tunturien maassa
kaukan, kauan sitten,
Pariisin poika.

Sanoit minulle 
elämäni kauneimman kohteliaisuuden:

Sinulla on rauha silmissäsi.

Elokuussa matkustan Pariisiin.
Ehkä kohtaamme jälleen.
___________________________________________

Sinä kaukainen mielitiettyni

Voi meitä......
sinua ja minua!

Me olemme niin etäällä toisistamme.
kaipaan totaalista läsnäoloasi.

Sitä, mihin en itse kykene.
- No, mutta siinähän sinä olet
vieressäni, rinnallani,
kosketettavana ja koskettavana - käsin!
___________________________________________

Dear mother,
I am here
Having found home away from home.

You are there
where
My home once was.

I am well (relatively)
But you are not.

Will we meet again?
Not here, not now.
But someday,
somewhere.

Love, your daughter Ming
___________________________________

Sinulle kaukainen rakastettuni

Voi, sinua, rakkaani.
Toivoisin että sinulla
perhosen siivet olisi
ja tänne vuorten taa 
lentäisit

Sinua kaivaten
____________________________________

Iltatuulen mukana
jostakin kaukaa
- tuoksusi -

Ja silmäni kyyneltyvät.
____________________________________

Elämäni Rakkaudelle

Kielletyt tunteet
pulpahtavat pintaan -

Kaipaan sinua
katsettasi,
kosketustasi
kohtaammeko enää koskaan.
____________________________________

Kaukainen Rakastettu
Universumi

Sinun kaipuuta
minä olen odottanut

Marja
____________________________________

Amore Mio.
Don de estas?
Como estas?
No me llama?
____________________________________

Sinä kuuman auringon maan poika!
Olet niin kauan minua odottanut.
Kertoo nyt sydämeni sinulle
- ja minunkin korvaani se kuiskaa:
ihan hiljaa rakastan. Ihan hiljaa luotan.

Tiedän, ettet ole täydellinen - en minäkään.
"Ei Roomaa rakenneta päivässä", sanoit kerran.
Sinä kaukaisen maan poika, tule sydäntäni vastaan puoliväliin matkaa.
Syleillään ja suudellaan, poistetaan epävarmuuden,
epätäydellisyyden siteet,
rakastetaan kaikki mennyt eheäksi.
______________________________________

Tänään on ENSI-ILTA!

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita ensi-iltaan. Tänään, alkaen kello 19, koetaan yhdessä unenomaisia näkyjä, haaveita ja hauskoja hetkiä.

"Rikomme kaikki nämä mallit siitä,
kuka saa tehdä mitäkin. Olemme ruohonjuuritasolla
ja pidämme hauskaa", Rafu ja Raisa kertovat.

Teoksen visuaalista ja musiikillista maailmaa on innoittanut

vanhan persialaisen kulttuurin syvyys ja hienosävyisyys.

Marouf soittaa tar-luuttua.

Valosuunnittelija Ina Niemelä ja pukusuunnittelija Päivi Uusitalo
tekevät viimeisiä säätöjä.

Varpaatkin kertovat tarinoita.

"Käsistä voi ennustaa. Pikkurillin rypyistä näkee,
kuinka monta rakkaussuhdetta elämässä on", Maija sanoo Raisalle.

Marouf Majidi som komponerade musiken, spelar tar-luta och
det gamla kurdiska stränginstrumentet tanbour

– Den muslimska kulturen har mycket att ge.
Islam är en oerhört hög kultur med några av de finaste diktarna,
konstaterar Wardi.

Rafael Wardin osittain tätä esitystä varten maalaamat

teokset liittyvät lähtökohtana olevaan tarinaan,

mutta elävät samalla omaa elämäänsä.

Esitys kertoo kaukaisesta rakkaudesta, haaveista

ja saavuttamattomista unelmista,

mutta myös yksinäisyyden ja kohtaamisen

todellisuudesta.

"Tunnen itseni vanhaksi puuksi, joka ei ole pitkään
aikaan kukkinut, ja yhtäkkiä siihen puhkeaa
uusia kukkia", Wardi kuvailee.

Työryhmä lähestyi vanhan kertomuksen

luomia mielikuvia leikin avoimuudella.